Historia
Tämän historiikin on kirjoittanut Mikkelin Insinöörit ry pitkäaikainen entinen puheenjohtaja ja johtokunnan jäsen Pauli Pitkänen.
Syksyllä 1954 nimesi joukko mikkeliläisiä insinöörejä keskuudestaan toimikunnan, jonka tuli laatia perustettavalle insinööriyhdistykselle säännöt. Tammikuussa 1955 pidetyssä yleisessä kokouksessa hyväksyttiin Mikkelin Insinöörien ensimmäiset säännöt, toiminnan tavoitteet ja muodot. Toiminta tapahtui määritellyissä puitteissa Insinööriliiton luvalla aina vuoteen 1968, jolloin yhdistys rekisteröitiin.
1950–60-luvut
Toiminnan pohjana olivat insinöörien toisilleen pitämät esitelmät eri tekniikan aloilta. Teollisuusvierailut suuntautuivat jäsenkunnan mukaisesti alueen teollisuuden tuotantolaitoksiin. Monet illanvietot ja juhlat puolisoineen virkistivät jäsenkunnan elämää.
Vuonna 1969 Mikkelin Insinöörit oli mukana perustamassa insinöörien ja arkkitehtien työttömyyskassaa (nyk. IAET). Perustamisessa osattiin olla kauaskatseisia, joka saatettiin huomata myöhempinä lamavuosina ja työttömyyden lisääntyessä myös insinöörialoilla.
Jäsenmäärä oli toiminnan alussa suhteellisen vaatimaton ollen noin 20 jäsenen tienoilla.
1970-luku
Itä-Suomen alueen Insinöörien alueellinen toiminta kiinteytyi pysyväksi ja säännölliseksi. Nykymuotoiset "piiripäivät" saivat alkunsa Mikkelistä 10.4.1976. Piiripäiviä vietettiin vielä 90-luvullakin. Insinöörikuntaa koulutettiin aktiivisesti erilaisilla kursseilla ja tapahtumiin osallistumisilla.
Vuosina 1971-75 hoidettiin STS:n kanssa yhdessä Mikkelin vapaa-aika ja rakennusnäyttelyä Naisvuoren väestönsuojassa. Hanke oli mittava ja taloudellisestikin tuottava. Myöhemmin toiminta siirtyi Nuorkauppakamarin hoitoon.
Illanviettoja, teatteri- ja muita elämysretkiä tehtiin aktiivisesti puolisoiden kanssa. Retket ja ekskursiot suuntautuivat eripuolille maatamme ja jopa Eurooppaa. Naistoimikunta toimi aktiivisesti ja menestyksekkäästi yhdistäen ja tutustuttaen koko perheet toimintaan. Vuosittaiset pilkkikilpailut talvisilla jäillä nousivat jäsenkunnan suosioon.
Jäsenmäärä kehittyi merkittävästi nuorien ja aktiivisten insinööriperheiden löytäessä työnsä ja kotinsa alueelta.
1980-luku
Yhdistys eli jäseniensä kautta urheilullista vuosikymmentä, jossa harjoituksien säännöllisyyden muodosti oma lentopallojoukkue. Insinöörit lapsineen kilpailivat ladulla toisiaan vastaan ahkerasti. Urheilusaavutuksista suurimpana nousee "Suomi - juoksee viesti" Ivalosta Helsinkiin.
Osallistuttiin aktiivisesti Mikkelin Teknillisen oppilaitoksen kehittämisponnistuksiin niin julkisin kannanotoin kuin oppilaitoksen hallinnossa ja neuvottelukunnissa toimimalla. Alkaneet ponnistelut ovat jatkuneet vuosikymmenien läpi katkeamatta vielä 2000-luvullakin nykyisen Mikkelin ammattikorkeakoulun puitteissa.
1990-luku
Yhdistykselle hankittiin v. 1992 käyttöoikeus Kiinteistö Oy Natulinin kulman OAJ:n toimistotiloihin. Vuosikymmenet jatkunut "kabinettielämä" kokousten pitoineen paikallisissa ruokaravintoloissa mm. Kalevassa, Kuriirin kabinetissa ja Nuijamiehessä oli päättynyt.
Lama koetteli myös yhdistyksen insinöörejä. Osa jäsenkunnasta joutui lähtemään työn perässä paikkakunnalta, osalle työttömyyskin tuli tutuksi. Insinöörien työttömyyskysymykset askarruttivat jäsenkuntaa laajalti. Osallistuttiin aktiivisesti Insinöörien työttömyysongelmien ratkomiseen mm. paikallisen työllistämisprojekti - Ahväärin kautta.
Kansainvälistymisen myötä toiminta suuntautui EU-asioiden pariin ja edelleen ammattikorkeakoulukysymyksiin. Järjestöyhteistyö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen olivat merkittävässä osassa.
Urheiluharrastusten painopiste oli tällä vuosikymmenellä laskettelussa ja golfissa, joita harrastettiin itäsuomalaisten insinööriyhdistysten ja paikallisen RIA:n kanssa.
2000-luku
Toiminnan puitteet paranivat oleellisesti, kun Mikkelin kuntaliitos toteutui. Yksi opettajien paikallisyhdistys kävi tarpeettomaksi ja yhdistyksen toimistohuone vapautui Natulinin kulmassa. Mikkelin insinööreillä ja IL ry:llä oli osakkaina etuosto-oikeus, jota käytettiin heti hyväksi keväällä 2000. Nyt oli myös tarkoituksenmukaista hankkia oma tietokone ja internetyhteys.
Toiminnan pohjana ovat edelleen kuukausityyppiset teollisuus- ja ammattialakohtaiset vierailut ja ekskursiot. Insinööriammattikunnan asioiden ajaminen ja julkisuuskuvan positiivinen edistäminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen ovat edelleen painopistealueita.
Vuonna 2002 yhdistyksen jäsenmäärä lähestyy jo 300 jäsentä. Johtokunta kokoontuu Natulinin kulmassa omassa 11,5 neliömetrin toimistohuoneessaan. Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset pidetään kiinteistön yhteisessä suuressa kokoustilassa.
Vapaa-ajantoiminta on kehittynyt yhä perhekeskeisemmäksi yhdessä tekemiseksi. Liikunta suuntautuu vuosittain jo säännöllisesti laskettelukeskuksiin ja kylpylöihin. Puolisot ottavat osaa yhteisiin rientoihin mm. Eloseilaukseen Saimaalla ja toimintavuoden perinteisesti päättävään Mikkelin teatterissa tapahtuvaan teatteriesitykseen ja illalliseen.
Yhdistyksen puheenjohtajat
Kaukinen Antti — 1955
Nummi Pentti — 1956
Lounatheimo Erkki — 1957
Happonen Vilho — 1958
Mustala Veikko — 1959
Hietaniemi Vilho — 1960
Anttila Eero — 1961
Suomalainen Jorma — 1962
Kuusisto Simo — 1963
Terho Hannu — 1964
Näsänen Erkki — 1965
Halminen Rafael — 1966–1967
Piipponen Pentti — 1968–1969
Sinivuori Matti — 1970–1971
Mehtälä Kyösti — 1972–1973
Honkanen Hemmo — 1974–1975
Salo Markku — 1976–1977
Nykänen Erkki — 1978
Erikson Hannu — 1979
Salo Markku — 1980
Häkkinen Eino — 1981–1983
Oksman Juhani — 1984–1987
Pitkänen Esko — 1988–1991
Pitkänen Pauli — 1992–2002
Welin Ilona — 2003
Oksman Juhani — 2004–2006
Puumalainen Arto — 2006–2011
Aaltonen Jukka-Pekka — 2012–